selvennyksiä

Marraskuu 1917 ja vallankumous; Väisänen vs. Neuvostoliitto

 

Olen käynyt joskus tieteellisen ”maaottelun” aiheesta neuvostotiedemiehiä vastaan.

Marraskuun suurlakkoa on pidetty kevään 1918 vallankumouksen esinäytöksenä. Mutta se lopetettiin kun oli vaara, että se olisi todella vienyt joukot kumoukseen. Heti joulukuun alussa Lenin torui tuoreeltaan suomalaisia, että huonosti teitte, kun lopetitte lakon. Myöhemmin kommunismiin kääntyneet emigrantit tuomitsivat liian jyrkästi oman hoipertelevaisuutensa.

On hauska yhteensattuma, että Suomen työväenliikkeen kummankin suunnan merkittävimmän miehen Väinö Tannerin ja Otto Ville Kuusisen syntymävuosi sattuu olemaan sama eli 1881. Sata vuotta myöhemmin 1981, tai vähää aikaisemmin, silloin vielä ilmestyneen maineikkaan Sosialistisen Aikauslehden päätoimittaja Lauri Sivonen oli huomannut tämän ja saanut hyvän idean. Mitäpä jos hänen lehtensä ja joku neuvostolainen historialehti julkaisevat kumpikin artikkelin, jossa käsitellään molempia työväenjohtajia. Hän oli saanut jotenkin myydyksi idean neuvostolaisille, ja joku akateemikko hoitaisi tämän asian.

Mutta nyt piti etsiä vastaavasti joku suomalainen proffa. Sitä en tiedä kuinka monta Sivonen oli pyytänyt, mutta kaikki olivat kieltäytyneet; kiireisiin vedoten ilmeisesti, mutta todellinen syy oli muualla. Ei olut helppo käsitellä samalla tapaa molempia henkilöitä ja tyydyttää sekä oma suomalainen tiedeyhteisö ja myös neuvostolainen osapuoli.

Ajatellun julkaisuhetken lähestyessä Sivonen oli niin epätoivoinen, että kääntyi jollain kokkareilla Unioninkadun alkupään 7. kerroksen parvekkeella puoleeni. Ja keväisen kuohujuoman tuella, hän itse oli raittiusmies, pakkomyi puolueen painostuksella ja isänmaan edun nimissä ajatuksen minulle.

Sain toki toimittajana kirjoituksen määräaikaan ja toki se julkaistiinkin. Kaiken varalta sanon, jos joku etsisi sen käsiinsä, että en kirjoittaisi enää samalla tavalla. Ensinnäkin yhteiskunnallinen katsomustapani lienee maltillistunut melko tavalla iän tuoman harmaantumisen myötä, joskin myös itse käsityksesi asiasta on muuttunut ja tietomääräkin hieman kasvanut.

Mutta silloin oli silloin. Yritin tehdä artikkelin sellaiseksi,että se korostaisi heidän toimintaansa yhteisessä jakamattomassa työväenliikkeessä, minkä parhaiten tunnen. Se oli varmaan Kuusisen osalta hieman kaunisteleva ja Tannerin kohdalla taas turhan toruileva. Sitä kuvaa se, että hyvä ystäväni, silloin vielä radion toimittajana ollut Esko Seppänen sanoi, että jos Kansan Uutiset olisi fiksu, niin se pyytäisi saada julkaista juttuni.

Entä sitten rinnakkaisartikkeli. Sitä ei kuulemma saatu aikaan, johonka minä tokaisin, että tuottavuus Neuvostoliitossa on niin vähäinen, ettei tällaista pystytä aikaan saamaan. Minulta meni pari illansuuta kotona ja viikonloppurutistus.

Mutta ei artikkelini lukematta tietenkään jäänyt. Lisäsin loppuun ihan tarkoituksella yhden lauseen, jossa sanoin: Kysymys siitä, vallitsiko Suomessa vallankumouksellinen tilanne marraskuussa 1917, on tullut historian ratkaisemaksi. -

Näin minä marxismi-leninimistä tietämätön historian maisteri uskalsin ryhtyä tulkitsemaan historian lakeja. - Jonkun ajan kuluttua Sivonen ilmoitti minulle saaneensa kommentin neuvostolähetystöstä. Sieltä oli sanottu, että artikkelini loppuun sisältyi merkittävä kannanotto.

- Totta, unohtakaa koko tarina Tannerin ja Kuusisen vertaamisesta samanaikaisesti, samaa aikaa vastaan vähän samalla mittapuulla. Sehän oli vain Lauri Sivosen keksintö, johon neukut eivät ryhtyneet.

Seppo Väisänen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat