selvennyksiä

Vallankumouksen tulo Suomeen 1918

 

Kuinka vallankumous tuli Suomeen? Oletteko valmiit

Risto Volanen mainosti facebookissa hänen ja Lasse Lehtisen yhteisteosta niinkin räväkästi, että kysyi: Oletko valmis; Kuinka vallankumous levisi Suomeen, Ajattelin vastata lyhyesti, että Olen, mutta päätin hieman perustella vastaustani muussakin yhteydessä käytettyyn kysymykseen.

Trotskia koskevan kirjoituksen fb:sä yhteydessä Volanen lupasi tähänastiset tutkimukset teilaten: ”Varmaan nyt on viimein paikallaan avata tapahtumien kulun kokonaiskuva nimenomaan ilman ideologisia taustoja, jotka ovat näin pitkään olleet lähtökohtana. ” Ei suomalainen historiankirjoitus ole viime vuosikymmeninä enää kovin ideologista ollut. Ja luulisin, että useimmilla on paljon heikompi ideologinen tausta kuin mitä niin Volasella kuin Lehtiselläkin on. On inhimillistä, että aina silloin kun kirjoittaa itselleen jotakin uutta, kuvittelee olevansa ensimmäinen. Olen ollut tällä harhapolulla paljon Teitä useammin.

Ainakin minä olen jo vuosikymmenet puhunut siitä, että päätös lähtemisestä vallankumouksen tielle tapahtui puolueen sääntöjen ja päätösten vastaisesti. Ilahduttavaa, jos Volanenkin näyttää päätyneen samalle kannalle. Tosin hän korostaa sitä, että nuo kaappaajat läksivät puolueen nimissä vallankumoukseen ja syyllistää näin puolueen. Kymmenisen vuotta sitten Mikko Majander ja puoluesihteeri Mikael Jungner kirjoittivat yliön Helsingin Sanomiin, jossa kehottivat sos.-dem. puoluetta ottamaan vihdoin syyn tapahtuneeseen ja tuomitsemaan sen. Minä sain sentään heitä kritikoivan kirjoituksen Demariin.

Lasse Lehtinen ja Risto Volanen kysyvät jo kirjansa nimessä”Kuinka vallankumous levisi Suomeen?” Alkuun kirjan nimestä. Sehän koskee itse asiassa koko kumouksen olemusta. Kysymys on sekä oikein että väärin asetettu.

Vallankumous kyllä levisi Suomeen Venäjältä eikä niin varmaan ilman yhteyttä olisi tapahtunut. Mutta toisaalta kumouksia syntyi myöhemmin muuallakin kaukana Venäjän rajoilta. Mutta silti tohtisin sanoa, että kumous ainakaan samanlaisena levinnyt Suomeen. Ja siksi vallankumous Suomessa oli toisenlainen kuin ammattivallankumouksellisen Leninin johtama kumous. Siksi vallankumous ei Suomessa voinutkaan onneksi onnistua, vaan jäi kapinaksi. Olen määritellyt sen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiopuheessani isänmaalle 1969, että kun Pietarissa toimittiin, niin Helsingissä vain tuumittiin.

Taustalla on tietenkin Suomen työväenliikkeen saksalaisuus ja sen kautskyläinen ideologia, jota toin esiin radio-ohjelmissani jo silloin kun tutkimus ei ollut tätä ymmärtänyt. Sen mukaan vallankumousta ei voi sen enempää estää kuin jouduttaakaan, vaan se tulee silloin kun aika on kypsä eli kapitalismi on kylliksi kehittynyt. Mitä se ei Venäjällä tuolloin taatusti ollut.

Anthony F. Upton on tämän eroavaisuuden parhaiten ymmärtänyt kaksiosaisessa teoksessaan The Finnish revolution, Suomalainen/Suomen vallankumous, joka valitettavasti on suomeksi ilmestynyt väärällä nimellä Vallankumous Suomessa.

Toivottavasti tässä kirjassa ei ole kyse bolshevistisen vallankumouksen leviämisestä Suomeen. Sillä sellainen se ei missään nimessä ollut. Muistutan vain Kansanvaltuuskunnan valtiosääntöehdotuksesta, joka rakentui sveitsiläiselle pohjalla ja oli siis ståhlbergilaista radikaalimpi ja kansanvaltaisempi ja jonka alku on nähtävissä Otto Ville Kuusisen suuressa eduskuntapuheessa 5.12. 1917. Pienenä yksityiskohtana Suomen vallankumouksesta, joka ei ole tullut missään kirjoissa esille, on se että ylivoimaisesti eniten julkisuutta punainen hallitus antoi kansakoululaitoksen uudistamiselle!!!

Mitä tulee sotilaalliseen puoleen, niin keskustelimme kerran Heikki Ylikankaan kanssa paljon ennen Tie Tampereelle teosta pitkään siitä, kuinka passiivisia punaiset olivat. Heidän olisi heti pitänyt hyökätä Tampereelta pohjoiseen ja ottaa haltuunsa ainakin Haapamäen asema. Sama olisi pitänyt tehdä myös Savon radalla, kuten tuore tutkimus kertoo. Ja mitä on sanottava siitä, että sotavalmisteluista vastuussa ollut Ali Aaltonen erotettiin yhden päivän kuluttua!

Pikkuisen pitää suhtautua epäilevästi tähän kumousten erilaisuuden ymmärtämiseen Risto Volasen ajankohtaiskatsauksien perusteella facebookissa. Niissähän Volanen oikeastaan alkoi vasta tutustua alkuperäislähteisiin, vuoden 1917 osuus pohjautui olemassa oleviin tutkimuksiin, tosin merkittävin suomalainen tutkimus eli Eino Ketolan Kansallisen kansanvaltaan oli hänelle tuntematon. Lisäksi hän suhtautui liian vahvasti Väinö Tannerin muistelmiin, vaikka tahtoisin muistuttaa, että Tannerilla ei syksyllä 1917 ollut mitään asemaa. Näin ollen eräs keskeisimmistä henkilöistä sekä Venäjän suhteiden hoidossa että parlamentarismin puolustajana nimittäin Evert Huttunen oli Volaselle vielä kirjassa Suomen synty kuten Martti Häikölle Svinhufvud- elämäkerrassa Suomen leijona täysin tuntematon henkilö.

Protestoin Volasen kirjassa Suomen synty ja hänen myöhemmissä postauksissa usein esiintyneeseen Suomen sosialidemokraattien ja Venäjän bolshevikien rinnastamisen ”tovereina” - ja kumppanuus uudessa teoksessa Lehtisen kanssa vain lisää huolestumista.

Tähän saakka on yleensä viitattu vain etujen yhtäläisyyteen taistelussa väliaikaista hallitusta vastaan, on puhuttu korkeintaan yhdensuuntaisuudesta eli yhtäläisyysmerkkejä ei ole laitettu. Ja monta kertaa sai Lenin kehottaa ja maanitella lähtemään yritykseen, jolla helpotettiin myös Pietarin kumousta.

Jätän tällä kertaa tähän, mutta varaan oikeuden jatkaa ennakkona teidän entisten teosten Sinun Suomen synty ja Lehtisen Tanner pohjalta toiveiden esittämistä.

Teen tämän tietäen kuinka ylistäviä mainintoja tulette saamaan. Mutta minullahan on varaa, koska kustantajat eivät ole viitsineet nähdä minun tarjoustani edes vastaamisen väärtinä. Poikkeuksen teki vain teidän kustantajanne, mutta vain alkutarjoukseeni, jossa valmista tekstiä yli 50 sivua, jota olisin tässäkin ilmenneillä vaatimattomilla tiedoillani taustoittanut. On mukava, jos olette ottaneet runojakin mukaan, koska minun kirjassani ne olisivat olleet pääaineistona.

Terv

Teidän Seppo Väisänen

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Eiköhän tuo Suomen 'vallankumous' ollut pitkälti Leninin julistaman lokakuun suuren vallankaappauksen osanäytös, kun jo samana päivänä Talvipalatsin verettömän valtauksen kanssa 7.11.1917 keisarikunnan luoteisosassa Suomessa venäläispunamatruusit murhasivat luokkaviholliskapitalisti Alfred Kordelinin, jonka suomalaiset tunsivat hyväntekijänä ja taidemesenaattina.

Terroristijohtaja Lenin teki ulkoministerinsä Stalinin esityksestä suomalaisten yhteistyökapinallistensa kanssa salaliittosopimuksen, että Venäjä muodollisesti 31.12.1917 hyväksymänsä itsenäisyydentunnuksen vastaisesti aseistaa heidät sotakalustolla tammikuuksi 1918 suunnitellun vallankaappaussodan toteuttamiseksi ja Suomen liittämiseksi sen päätteeksi Neuvosto-Venäjään - 'venäläisin asein venäläisten asian puolesta'. Lenin myös ehdotti 1.3.1918 maallemme nimeä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta”, ja Suomen punikkiedustajat hyväksyivät Johtajan ehdotuksen. (Kapinahan ei lopulta onnistunut täysin, ja itänaapurin revanssipaine purkautui sittemmin talvisodan 1939 ja jatkosodan 1941 hyökkäyksissä maahamme.) http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245685-1...

Koska sota 1918 oli pääosin muuta kuin sisällis- tai kansalaissota, onkin sille ehdotettu hyvin perustelluksi neutraalinimeksi opppikirjoissa ja virallisissa yhteyksissä käytettäväksi nimeä punavalkosota, http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248912-p...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Seppo!,

lisääkin:

Sisällissota-käsitteestä vihdoinkin perinteiseen, tosiasialliseen Vapaussotaan:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2500...

Toimituksen poiminnat