selvennyksiä

Volasen vallankumous

 

Vastahankaisesti vallanottoon,

kuten puolueen ideologian mukaan tulikin tehdä.

Risto Volanen on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että ratkaisu tapahtui puolueneuvoston kokouksessa 19-22. tammikuuta 1918. Siis kokonaista neljä päivää kädenvääntöön.

Hän on myös julkaissut tuo kokouksen pöytäkirjan täällä facebookissa, jossa se on helpommin luettavissa kuin arkiston nettisivuilta puhumattakaan vanhasta hyvästä ajasta jossa kaikki oli vain paperilla ja piti kopioida niin paljon kuin ymmärsi ja jaksoi.

Volanen on myös paneutuessaan nyt ensi kirjansa Suomen synty jälkeen tähän alkuperäisaineistoon maininnut, ettei tuota kokousta ole tarpeeksi tarkkaan selvitetty. Tätä näkemys ei onneksi pidä täysin paikkaansa. Eikä Volasen Suomen synnyssä Tannerin muistelmien pohjalta esittämä kuva väärä oloe, mutta kylläkin hyvin ylimalkainen.

Nyt saamme siis Ristolta kunnollisen sananselityksen. Mutta kuten sanottu, ei Volanen aivan uutta ole luomassa. Hannu Soikkasen SDP:n puoluehistoriassa Kohti kansanvaltaa on hyvin, tosin ymmärrettävästi melko tiivis kuvaus. Hieman pidempi on Anthony F Uptonin teoksessa Vallankumous Suomessa I osa oleva kuvaus. Uptonin teos on muuten laajin monografia vuosien 19187- 18 tapahtumista, eikä se ollut ainakaan Suomen syntyä tehdessäsi lähdekirjana. - Kun olemme täällä laittaneet Gyllingin kontolle kompromissin teon, niin Upton esittäävaikutajaksi v ielä selvempää kumouksen vastustajaa eli Wiikiä! Eino Ketolan Kansalliseen kansanvaltaan ei ikävä kyllä mene tähän kokoukseen asti, mutta ehkä se ei ollutkaan enää ”kansanvaltaa”!

Oma panokseni saa jäädä odottamaan ymmärtäväistä kustantajaa. Pari pientä havaintoa. Minun ei tarvitse toistaa, että se oli kaappaus, joka tapahtui puoluekokouksen päätöksen vastaisesti. Upton on siinä oikeassa, että kumousmiehet olivat henkisesti ylivoimakisia, siksi heidän eroamisuhkaus otettiin todesta. Kompromissin ytimenä oli se, että puoluetoimikunnan ylitse ei voitu asettaa mitään muuta toimivaa elintä, siksi se piti inkorporoida siihen. Kun tuo elin toisaalta oli tarkoitettu eri järjestöjen yhteiselimeksi, oli se leniniläinen tai trotskilainen toimeenpaneva komitea. Ette ole ilmeisesti huomannut, että marraskuussa se syntyi kuin tyhjästä ilman päätöstä, nyt mentiin kirjan mukaan.

Minusta huomattavaa on se intensiteetin lasku, mikä eduskuntaryhmän pöytäkirjoissa on havaittavissa nimenomaan sen jälkeen kun valttikortti eli valalaki kuopattiin 5.12. Missä määrin siihen vaikutti myös vastapuolen jyrkentynyt asenne ja Svinhufvudin jäykkäniskaisuus.

Mitä tulee Kuusiseen, niin hän noudatti aina samaa linjaa; ei tehnyt esitystään kirjallisesti, suullisesti saattoi näet esittää reippaammin ja aina lopussa tuli oma suositus. Eikä hän suinkaan ollut jyrkimpiä – joko aatteellisesti vai taktisesti/ vai molemmista syistä.

Seppo Väisänen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän RistoVolanen kuva
Risto Volanen

Hyvä Seppo,

Kyllä se oli SDP:n eikä Volasen vallankumous. Ainakin 28.1.1918 Työmies lehden mukaan.

Käyttäjän seppovaisanen kuva
Seppo Väisänen

Toki toki, mutta otsiko on otsikko Sinä kirjoitat vallankumouksesta.Kyllä se kai käy jutusta ilmki.

Toimituksen poiminnat