Väinö Linnan testamentti

 

Risto Volanen vs. Väinö Linna.

Risto Volanen on yhdessä Lasse Lehtisen kassa tekemässään kirjassa Kuinka vallankumous levisi Suomeen tehnyt Linnan syypääksi siihen, että tapahtumien oikea luonne, vallankumous, on salattu hänen sukupolveltaan.

Äskettäin esitettiin YLE:ssä uusinta Olavi Puusaaren ohjelma ”Käy eespäin. Kun tämä teksti on erinomaisen tärkeä paitsi Linnan näkemysten myös ajankohtaisen kiistamme takia, olen purkanut Linnan tekstin, joka on lomittain ohjelman sisällä.

Vaikutta siltä, että se ei ole luettua vaan spontaania, tosin pitkälle mietittyä puhetta. Linna on varmaan antanut tapahtumista silloisen suuren kiistan aikana ”virallisempiakin” mielipiteitä, mutta tämä on hänen vapaasti muotoilema esitys.

 

xxxx

Käy eespäin 1967

Olavi Puusaari

Vallankumouksen julistivat punaiset miksi? N 5 min.

Jonkinlaisena perusnäkemyksenä voidaan esittää, että meillä laajat alemmat kansankerrokset olivat niin vieraantuneet yhtyeiskunnasta, että he olivat menettäneet henkisen yhteyden siihen ja tämä taas johtui ensinkin siitä taloudellisesta murroksesta, jonka yhteiskuntamme oli kokenut, mutta jota yhteiskunnalliset toimintamuodot eivät olleet seuranneet. Suulakon avullahan oli tosin saavutettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä yksikamarinen eduskunta. Mutta tämä ei merkinnyt suuriakaan, sillä keisari piti valtaa käsissään, joten eduskunta ei kyennyt niihin uudistuksiin, jotka olisivat olleet tarpeellisia.

9

On vaikea sanoa, olisiko kansalaissota enää vuoden 17 jälkeen ollut vältettävissä, joka tapauksessa se olisi vaatinut nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä. Suomen

työväenliike oli tuolloin kuitenkin vielä pohjaltaan vahvasti parlamentaaristen menettelytapojen kannalla, ja sitä se oli vielä syksylläkin, jolloin vallankumousta äänestäneet ylimääräisessä puoluekokouksessa joutuivat selvään vähemmistöön. Mutta kesällä tapahtunut eduskunnan hajotus vähensi yhä joukkojen luottamusta parlamenttiin. Ja uudessa eduskunnassa sen jälkeen tapahtunut vallanjakotaistelu aiheutti suurlakon. Ja tämän yhteydessä suoritetut väkivallanteot ja terroriteot aiheuttivat yhä lisääntyvää kiihtymystä.

10.30

Porvarillisella puolella oli taas niin kauan nukuttu tsaarivallan suojassa, että sen sosiaaliset asenteet olivat luutuneet ja jäykistyneet eikä se ollut kykenevä niihin nopeisiin joustamisreaktioihin, jotka siinä tilanteessa olisivat olleet välttämättömiä. Ja näin oli syntynyt kaksi tosistaan täysin poikkeavaa moraalipiiriä, ja joilla ei ollut mitään kosketusta toisiinsa.

15

Monet ihmiset uskovat, että vallankumoukset syntyvät kovin helposti, mutta minä olen kyllä toista mieltä. Vaikka tiedollisella tasolla hajaannus olisi edennyt hyvin pitkälle, niin ihmisen tiedostamaton joukkovaisto pitää yhteisöjä vielä koossa. Mutta jos hajaannus ulottuu tarpeeksi syvälle näihin vaistoihin, niin siinä tilanteessa vallankumous on mahdollinen . Ja näin oli asianlaita Suomessa vuonna 1918.

– Mutta armeija ilman siveellistä voimaa ja kuria on häviöön tuomittu.

27.

Vapaussota nimityksellä on sikäli hiven oikeutusta, että monet valkoiset todella uskoivat käyvänsä vapaussotaa ja motivoivat toimintansa näin. Mutta toisaalta se olisi edellyttänyt, että kapinalliset olisivat pyrkineet itsenäistymistä vastustamaan ja se taas ei pidä paikkansa. Alun perinhän tällä linjalla asia määriteltiin niin, että sota tapahtui venäläisiä vastaan, joihin osa kansasta liittyi, mutta todellisuudessahan asia on niin, että osa venäläisistä liittyi kansaan, toisin sanoen kapinalliseen kansaan. He kylläkin aseistivat kapinalliset, mutta varsinaisten joukkojen apu oli suhteellisen vähäinen.

Luokka-sotanimitykselläkin on oikeutuksensa sikäli, että kapinan tekijöinä toimivat alemmat kansanluokat, mutta sen kukistajina eivät taas toimineet yksinomaan rikkaat vaan hallituksen asevelvollisuuslain perustella muodostama armeija, jolla ei ollut luokkaluonnetta.

Mutta kansalaissota on asianmukaisin ilmaisi, koska se nyt ainakin pitää paikkansa ja että sitä kävivät Suomen kansalaiset keskenään.

62

Niin perussyynä on viha ja joka kutsuu pintaa ihmien henkiset primitiivireaktiot ja tämä viha taas johtui pääasiassa kapinallisten suorittamista murhista ja väkivallanteoista. Minä en usko että itse sota semmoisenaan oli niinkään suurena syynä, sillä ihmiset, jotka molemmat on aseistautuneet ja taistelevat ja kummallakin on puolustautumisen mahdollisuus, ovat toisessa asemassa kuin turvattomat ihmiset, jotenka heihin kohdistuva väkivalta herättää helposti syviä suuttumusreaktioita. Toisena syynä täytyy pitää sitä sosiaalisen statuksen järkytystä, minkä kapinallisten alueella eläneet ennen niin mahtavat joutuivat kokemaan,. Kun nöyryys yht´äkkiä muuttuu nöyryyttäjäksi, niin sielullinen sekasorto on valmis. Mutta on olemassa vielä omaehtoistakin aggressiivisuutta ja julmuutta, joka ei tarvitse edes tekosyytä vaan ainoastaan tilaisuuden, ja tämä on taas ihmisessä henkilökohtaisesti vaikuttava ominaisuus ja psykoanalyysi voi vastata paljoon tuollaisten tapausten osalta.

Kansalaissotien julmuus on yleinen asia, ja sen selittää se että ne ovat pohjimmiltaan uskonsotia, jolloin viha lähtee ihmisen koko primitiivisestä olemuksesta saakka.

Mitä taas kapinan rankaisutoimenpiteisiin tulee, niin ei voi vapauttaa vastuusta hallitusta ja sotilasjohtoa. Mikään hallitus ei tosin täysin pysty pitämään kurissa tuollaisia hajanaisia joukkoja, mutta sen velvollisuus olisi kuitenkin joka tapauksessa yrittää. Hallituksen ja sodanjohdon asenne oli väärä sen vuoksi, että he käsittivät itsensä jonkinlaiseksi sotivaksi osapuoleksi eikä järjestyksen palauttajaksi. Ja laillinen hallitus, joka palauttaa järjestystä, on kuitenkin velvollinen kunnioittamaan itse sitä järjestystä, jota se palauttaa. Vaikka rikollinen on lain rankaisuvallan alainen, on hän kuitenkin tietyssä mielessä sen suojeluksessa toisin sanoen häntä ei voi rankaista kuka tahansa ja miten tahansa. Muussa tapauksessa lain käyttäjä asettuu samaan asemaan lain rikkojan kanssa. Lait ja mieliteot ovat kaksi eri asiaa. Lain rikkojatkin ovat usein siitä selvillä, mutta lain käyttäjä ei koskaan saisi unohtaa tätä seikkaa.

 

seppovaisanen
Helsinki

Seppo Väisänen fil.maist., toimittaja. 75 +vuotta
Kiinnostunut uudemmasta historiasta.
Osallistumisen moniottelija opiskeluajoista alkaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu